HIKI!

Tässä hommassa se tulee:

Ollaan lähdössä ulos. Ensin pakkaat itsellesi välihousut, toppahousut, villasukat, paidat... Sitten pyydystät uhmiksen vaihtaaksesi tälle yöpaidan päiväkamppeisiin.
Seuraavaksi pyydystät vauvan jolle olet jo saanut vaihdettua päivävaatteet. Kuitenkin ottaessasi vauvan syliin, leijailee nenääsi vieno aromi... Eikun pepun pesuun ja uusi pukeminen.
Uhmis ei osoita merkkejä pukemishalukkuudesta, aloitat siis ulkovaatteiden pakkaamisen vauvasta. Villahaalaritöppösettumputkypärälakkitalvilakkitoppahaalari hyörivälle ja pyörivälle vauvalle...
Ja taas uhmista pyydystämään. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen uhmis pukee toppahousut itse, sitten äiti luovuttaa ja pukee loput (sata)vaatekerrosta itse.
Ai niin, äitillekin pitää pukea (pyydystää ei onneksi tarvi, heh).

Viimein ulkona!
Vaunut + uhmispulkkayhdistelmä hinataan puistoon. Keinutaan, juostaan, lasketaan liukumäkeä. Puoli tuntia on mennyt, uhmis sanoo että on KYLMÄ.
Äidillä ei ole ;-)
Ei kun äidin lapaset uhmiksen sormia lämmittämään ja vaunu-pulkkayhdistelmä kotiin.

Uuh, kesää odotellessa, tai sitä että edes toinen muksuista pukisi itse :-D

Iltavirkku ja vähemmän virkku :-D

Vauvapusut on ihania <3

Hyvä päivä, ihan oikeesti! :-)

Suunnattiin tänään aamutoimien jälkeen kohti jäätikköä, elikkä Santahakaan.
Ostin tuossa mustan syksyn aikana Pyrrelle hokkarit (kokoa 27, aawww ;-), joita oon tähän asti piilotellu auton takaluukussa :-D Nyt tohdittiin ottaa ne esiin ku ulkona todistettavasti oli paikka mihin mennä testaamaan, muutoin olis luistimien esittelystä seurannu loputtomat harjotukset kotona laminaatilla.... :-D

Nyt siis Santahakaan. Missasin legendaarisen, otsalohkoon pinttyneen luistinhien hajuisen pukukopin (damn!) kun perheen miehet kävi kahdestaan vaihtamassa Pyrrelle luikkarit. Jännä nostalgiafiilis kentänlaidalla iski päälle; ihan niinku yläasteen liikkatunnille menossa (paitsi että paremmalla fiiliksellä) :-)

Luistelu itsessään oli vielä turhan haastavaa jäpikälle. Heilui reppana (kiinnipidettäessäkin) kuin leija tuulessa ja mammalla kävi eräänkin kerran mielessä että olis pitäny ostaa myös se KYPÄRÄ! :-D Ymmärrän nyt myös miksi monilla on se potkukelkka jäällä apuna :-D
Hetken kokeilun jälkeen vaihdettiin hokkareiden tilalle talvipopot ja sitte taas "luisteltiin"... Ja jätkä oli ikionnellinen <3

Alla treenaaja kuvassa isin kanssa. Kaulassa äipän huivi koska siellä oli hyytävän k y l m ä.

Pikku vinkki :-D

Opin tänään yhden asian ns. kantapään kautta.
Paikallisen marketin vauvanruokahyllyltä kaappasin käteeni Piltin "hedelmäsose sixpäkin", otin siis kiinni niistä "kätevistä kantorei'istä"... Tosi näppärästi pahvipakkaus otti ja levis, kaikki purnukat lattialle ja kaks lasipurkkia meni rikki!
Päivän opetus oli siis, että älä mene luottamaan pahvikääreiden kestävyyteen :-D

Kävin sotkuistani sanomassa lähimmälle löytämälleni myyjälle, nuorelle pojanklopille, joka lupasi käydä siivoamassa jälkeni.
Vartti myöhemmin huomasin päärynäsose-lasinsiruseoksen olevan edelleen lattialla ja kloppi hihitteli toisen myyjän kanssa hyllyjen välissä... Et sillee. Yritin ainaki :-D Ei viittiny alkaa naputtaa niinku kotioloissa ... ;-)

Hetki itselle.

Ihana muruni antoi mahdollisuuden vapaahetkeen :-) Kaupoissa kiertely kyllästyttää ja ahdistaa (sain tarpeeksi "jouluhulinaa" jo Postissa asioinnista), kävin siis kävelyllä vanhassa kaupungissa.
Tykkään kovasti tuosta alueesta, kännykkäkamera ja onnettomat kuvaustaitoni eivät vaan anna oikeutta kauniille paikalle.

Rakas Joulupukki...

...Tänä jouluna toivon alla listattuja asioita. Tiedän, etten ole ollut koko aikaa kiltti vaan ajoittain ympäristöäni kohtaan melko raivostuttavakin, mutta josko edes JONKUN näistä voisi toteuttaa? ;-) Kiitos jo etukäteen!

* lisää yöunta (tai vaihtoehtoisesti haluaisin takaisin kykyni nukkua päiväunia).

* vähemmän uhmakiukuttelua (sekä Pyrylle että minulle ;-)

* siivouskärpäsen purema

* taito suunnitella perheen ruuat viikoksi eteenpäin (ettei tarvis käydä joka päivä kaupassa, huoh)

* ja jos aikaa jää niin maailmanrauha ja muut "missitoiveet" ;-)

(Toivottavasti Joulupukki lukee mun blogia!)

Blogin freesaus.

Blogin nimeä ja kuvausta oli ajanhammas pahasti puraissut (nimihän oli aiemmin Pukluja ja pikkuautoja), sillä tuo konttaava pikkuemäntä ei juurikaan enää pulauttele ja pikkuvauva-aika muutenkin on auttamattomasti ohi. Pikkuautot kuuluvat elämäämme edelleen, mutta olen löytänyt arjestamme myös muuta sisältöä ;-)

Hulda Huoleton kuvaa minua melko hyvin, koska kovista yrityksistä huolimatta olen  melko boheemi ja pehmo sekä lasten kasvatuksessa että kodin järjestyksen ylläpitämisessä. Huvikumpu taas sopii kotiimme edellä mainituista syistä hyvin, yleensä ottaen meillä on valloilla suloinen (??!) sekamelska ja vaikka kuinka yritän sisustaa vähäeleisesti ja skandinaavista tyyliä noudattaen (tiedänköhän edes mikä on skandinaavinen tyyli? :-D), alkavat sisustusvermeet lisääntyä ja rönsyillä pitkin pöytiä ja seiniä, pikanttina lisämausteena lasten lelut ja viikatut pyykit.